ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTIN TIIVISTELMÄ

Projektin nimi: Opettajien monikulttuurisen osaamisen kehittäminen - kulttuurilaboratorio

Projektikoodi: S83052
Tavoiteohjelma: 5 EQUAL-yhteisöaloite
Toimintalinja: 5.1 Työllistyvyys
Toimenpidekokonaisuus: 5.1.2 Rasismin ja muukalaisvihan torjunta työmarkkinoilla

Projektin toteuttajaorganisaatio

Helsingin kaupunki, Opetusvirasto, ammatti- ja aikuiskoulutuslinja

Tarkemmat projektitiedot projektikuvauksesta.

Yhteenveto projektin toteutuksesta ja tuloksista (projektin toteuttajan laatima loppuraportin yhteenveto)

Toiminnon 2 tavoitteena oli -opettajien monikulttuurisen osaamisen lisääminen -hyvien etnisten suhteiden edistäminen Hankkeessa sovellettiin Muutoslaboratorio® -menetelmää, jota kutsuttiin Kulttuurilaboratorioksi. Kulttuurilaboratorio (= KL) on foorumi, jossa osallistujat voivat tunnistaa ja pohtia, vertailla ja keskustella sekä omasta että toisista kulttuureista. Se voi luoda myös pohjaa uudelle kulttuurienväliselle toiminnalle. Ensimmäinen KL toteutettiin marraskuusta 2001 huhtikuuhun 2002. KL-istuntoihin osallistui yksi maahanmuuttajaopiskelijaryhmä, jossa oli opiskelijoita kahdeksasta eri maasta (Afganistanista, Chilestä, Irakista, Italiasta, Japanista, Somaliasta, Virosta ja Venäjältä)ryhmän opettajia sekä muuta henkilökuntaa. KL-istunnot käsittivät yhdeksän, kahden - kolmen tunnin mittaista ohjattua istuntoa (yhteensä 20 tuntia), yhden - kuuden viikon välein. Toinen KL järjestettiin uudelle ryhmälle keväällä 2003. Siihen osallistui opiskelijoita seitsemästä eri maasta, opettajia ja projektihenkilökuntaa. Istuntoja oli neljä. Niissä keskeiseksi teemaksi muodostui ”näkymättömän tekeminen näkyväksi”. Istunnoissa vertailtiin opiskelijoiden aikaisempaa oppimiskulttuuria esimerkiksi kuka puhuu tunnilla ja mitä, kuka päättää mitä puhutaan ja kuka arvioi opetusta, nykyiseen oppimiskulttuuriin oppilaitoksessa sekä mietittiin, mitä asioita olisi hyvä säilyttää ja mitä muuttaa tulevaisuudessa. Kokeilut Kulttuurilaboratoriossa ja kehittämispäivissä tulleiden ehdotusten pohjalta muodostettiin kahdeksan erilaista kokeilua, joista seitsemän toteutui lukuvuoden 2002/2003 aikana. Kokeilujen ideana oli kehittää vallitsevia käytäntöjä. Opettajat suunnittelivat, toteuttivat ja arvioivat yhdessä moniammatillisissa ryhmissä kokeiluja. Ne tähtäsivät erityisesti suomen kielen ja ammattiaineiden opetuksen kehittämiseen. Elämänhallinnan pajassa luokkahuoneen oppimisen lähtökohdaksi otettiin opiskelijan arki, ihmetyksen aiheet ja kysymykset. Kasvun kansiossa opiskelijat oppivat prosessimaista itsearviointia. Sanaston opetuksessa pureuduttiin ammattiaineista kumpuavien sanojen ja käsitteiden tehokkaaseen opiskeluun. Integroidussa opetuksessa etsittiin malleja opetukseen, jossa useampi opettaja suunnitteli ja toteutti opetusta. Työssäoppimisen kokeilussa pyrittiin kehittämään suomen kielen ja työssä tapahtuvan opetuksen yhdistämistä. Oppilaitoskenttäjaksolla opiskelijat tutustuivat valitsemansa alan koulutukseen osallistumalla alan ryhmien opetukseen. Opiskelijatutor toiminnan käynnistäminen tähtäsi opiskelijaverkostojen kehittämiseen, niin että kokeneemmat opiskelijat opastivat tulokkaita. Kahdeksannen kokeilun, ääntämisstudion, tarkoituksena oli kehittää ääntämisen opetusta ja opiskelua mm. musiikin avulla, mutta kokeilu ei saanut tuulta siipiensä alle ja näin ollen se ei toteutunut. Uudet välineet Koulutuksen opetussuunnitelma uudistettiin lukuvuoden 2002/2003 aikana ja uusi kokeiluopetussuunnitelma otettiin käyttöön kahdelle ryhmälle lukuvuodeksi 2003/2004. Huomionarvoista oli myös opetuksen laadullinen uudistaminen esim. uusien opintojaksojen myötä. Kokeiluopetussuunnitelmaa seurattiin erityisissä saranakokouksissa. Projektissa kirjoitettiin ”MAVA-opiskelijan taskukirja” opiskelijoille, jotka tulevat HESOTEen ja sitä myötä uuteen oppimiskulttuuriin. Lisäksi koottiin maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita opettaville opettajille ”Taskukirja kulttuurienväliseen opetukseen”. Sen tarkoituksena oli perehdyttää uusia opettajia kulttuurienvälisen koulutuksen pariin ja samalla kerätä hankkeessa kertyneet kokemukset ja tiedot jaettavaksi toisille opettajille. Tutkimus Hankkeessa toteutuneen tutkimuksen teoreettisena ja metodologisena lähtökohtana oli kulttuurihistoriallinen toiminnan teoria ja siihen pohjaava kehittävä työntutkimus. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota ja kehittää osallistujille käsitteellisiä välineitä oman työn tarkasteluun, ja nostaa esille kulttuurienvälisen työn kannalta oleellisia kysymyksiä. Tutkijat, opiskelijat ja opettajat ideoivat, kokeilivat ja arvioivat yhdessä erilaisia ratkaisutapoja kohtaamiinsa kysymyksiin. Kansainvälinen yhteistyö Projektilla oli tanskalainen kansainvälinen yhteistyökumppani, jonka kanssa vaihdettiin tietoja ja vertailtiin maahanmuuttajakysymyksiä molemmista maista. Yhteistyön tuloksena kirjoitettiin kirjanen ”FinDing Good Practices”. Kansallisen yhteistyö Projekti osallistui aktiivisesti ”Yhteinen ääni” – teematyöhön.

Loppuraportin allekirjoittaja ja päiväys

Tuija Kirveskari-Tähtinen 16.9.2004