ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTIN TIIVISTELMÄ

Projektin nimi: VIIVI - Viisikymppiset venäläiset insinöörinaiset

Projektikoodi: S01951
Tavoiteohjelma: 3 Tavoite 3-ohjelma
Toimintalinja: 3.2 Tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen työelämässä
Toimenpidekokonaisuus: 3.2.1 Sukupuolten mukaisen tasa-arvon edistäminen koulutuksessa ja työelämässä sekä naisten työmarkkina-aseman vahvistaminen

Projektin toteuttajaorganisaatio

Turun työvoimatoimisto, Kansainväliset palvelut

Tarkemmat projektitiedot projektikuvauksesta.

Yhteenveto projektin toteutuksesta ja tuloksista (projektin toteuttajan laatima loppuraportin yhteenveto)

ESR VIIVI - Viisikymppiset venäläiset insinöörinaiset -projekti toimi vuoden 2006 alusta vuoden 2008 huhtikuun loppuun. Projektia hallinnoi Turun työvoimatoimiston Kansainväliset palvelut. Kohderyhmää olivat venäjää äidinkielenään puhuvat naiset, joilla oli omasta maastaan pitkä työkokemus ja tekninen tai muu erityinen ammattikoulutus. Tämän lisäksi kohderyhmä oli suhteellisen ikääntynyttä ja useimpien työttömyys oli päässyt pitkittymään. Osallistujat olivat pääosin kotoisin Turusta, mutta muutama osallistuja tuli Turun naapurikunnista. Työvoimatoimisto ideoi projektin, koska työnhakijoissa oli paljon venäläisiä insinöörin koulutuksen saaneita naisia, jotka Suomessa olivat kuitenkin työttömänä tai töissä, jotka eivät vastanneet heidän koulutustaan tai työkokemustaan. Monet olivat Suomessakin käyneet useita kursseja ja jopa suorittaneet ammattitutkintoja. Pääsääntöisesti kielitaitokin oli melko hyvä ja halukkuutta töihin oli paljon. Hyvistä edellytyksistä huolimatta perusongelmana oli töihin pääsyn vaikeus. Ajatuksena oli tehostaa ryhmän työllistämistä, ja selvittää voisivatko he tehdä Suomessa koulutustaan vastaavaa työtä. Osallistujien työllistymisen edistämisen lisäksi haluttiin kokeilla muutamia uusia palvelumalleja ja siirtää niistä toimivimmat Turun työvoimatoimiston ja laajemminkin työhallinnon käyttöön. Virkailijat kokivat lisäkeinojen tarvetta erityisesti vaikeasti työllistettävien maahanmuuttajien palvelussa. Osallistujien työllistymistä edistettiin normaalien työhallinnon toimenpiteiden lisäksi tehostetulla henkilökohtaisella omavirkailijan (projektin työntekijä) antamalla ohjauksella ja saman virkailijan tiiviillä yhteistyöllä kouluttajien ja työnantajien kanssa. Muita käytettyjä palveluja olivat työkyvynselvitykset, ammattitaidonarvioinnit, suomen kielen opetus työpaikalla työn tai harjoittelun aikana, venäjänkieliset infot ja muutenkin venäjän käyttö ohjauksessa sekä ryhmälle erityisesti suunniteltu ohjaava koulutus. Kohderyhmään kuuluvat etsittiin työvoimatoimiston asiakasjärjestelmästä. Projektissa aloitti 88 henkilöä, 75 % oli aloittaessaan työttömiä, 12,5 % työvoimapoliittisessa koulutuksessa ja 10 % työharjoittelussa. Projektissa oli suurimman osan aikaa vain yksi virkailja, jonka vastaanotolla asiakkaat kävivät niin kauan kunnes heille löytyi ratkaisu. Osittain ratkaisu löytyi puhtaasti virkailijan työnä, tarpeen mukaan ratkaisun löytämistä autettiin lisäksi em. palveluilla, joiden kautta hankittiin lisätietoa virkailijan työn tueksi tai muuten autettiin osallistujia eteenpäin. Ostopalvelujen lisäksi projektin työntekijä oli ahkerasti yhteydessä mahdollisiin työnantajiin ja markkinoi asiakkaita heille. Lisäksi virkailija teki paljon selvitystyötä esim. koulutusasioissa, omaishoidontuen hakemisessa jne. Projektin aloittaneiden määrä ylitti tavoitteet, samoin työllistyneiden määrä. 48 aloittaneista eli 55 % työllistyi ainakin joksikin aikaa. (tavoite oli 34 %). Samoin ammattikoulutuksen aloittaneiden määrä (yli 20 %) oli paljon suurempi kuin alun perin odotettiin. Työvoimanpalvelukeskukseen siirrettiin esille tulleiden terveydellisten syiden takia 8 %. Eläkkeen haku oli projektin loppuessa käynnissä 3:lla. Hakijoiden osaamista, esim. venäjän taitoa, on saatu osittain hyödynnettyä. Tiivis henkilökohtainen ohjaus, johon sisältyi konkreettista apua työnhakuun sekä yhteistyö työnantajien ja ohjaavien koulutuksien opettajien kanssa toimi parhaiten. Erityisesti virkailijan aktiivinen työskentely ja yhteydenpito työnantajien suuntaan oli merkityksellisestä, samoin johdonmukainen ja tavoitehakuinen asiakkaiden kannustus ja ohjaaminen. Projektin aikaansaamasta lisääntymisestä työllistymisessä kertoo se, että 88:sta projektissa mukana olleesta on työllistynyt 84 % enemmän projektissa mukana olon aikana verrattuna 1,5 vuoden ajanjaksoon samalla ryhmällä ennen heidän projektiin mukaan tuloaan. Kohderyhmällä havaittiin olevan paljon työkykyyn vaikuttavia terveysongelmia, jotka tulivat tietoon vasta tehostetussa ohjauksessa. Neuvostoliitossa hankitun koulutuksen hyödyntämismahdollisuudet vaikuttavat heikoilta. Ammattitaidon arviointien mukaan kukaan arvioinnissa käynyt (6 henkilöä) ei voi olemassa olevalla vanhalla koulutuksellaan työllistyä Suomessa. Suomen kielen opetuksella työpaikalla oli merkitystä työllistymisen edistäjänä. Nämä tulokset selkiyttävät osaltaan työvoimaneuvojien työtä vastaisuudessa. Uudet palvelumallit (tiivis ohjaus, työnantajayhteistyö, työkyvyn selvitykset, suomi työpaikalla) on toimivilta osiltaan otettu käyttöön Turun työvoimatoimistossa.

Loppuraportin allekirjoittaja ja päiväys

Veli-Matti Vesterinen 16.6.2008