ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTIN TIIVISTELMÄ

Projektin nimi: MANTA- Maahanmuuttajien neuvominen työelämään ja ammattiin

Projektikoodi: S01426
Tavoiteohjelma: 3 Tavoite 3-ohjelma
Toimintalinja: 3.2 Tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen työelämässä
Toimenpidekokonaisuus: 3.2.3 Heikossa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien tukeminen

Projektin toteuttajaorganisaatio

Turun Työvoimatoimisto / Kansainväliset palvelut

Tarkemmat projektitiedot projektikuvauksesta.

Yhteenveto projektin toteutuksesta ja tuloksista (projektin toteuttajan laatima loppuraportin yhteenveto)

Projektin tavoitteena oli juuri Suomeen muuttaneiden maahanmuuttajien koulutuksen ja työelämään sijoittumisen tehostettu seuranta ja ohjaus. Projektin osallistujat valittiin V-S TE-keskuksen alueella asuvista maahanmuuttajatyönhakija-asiakkaista, jotka olivat kotoutumista tukevien palveluiden tarpeessa. Tarkoituksena oli rakentaa jokaiselle osallistujalle työmarkkinapolku. Ideana oli, että maahanmuuttajien osallistuminen työllistäviin toimenpiteisiin tehostuu ja odotusajat lyhenevät. Näin myös pyrittiin pitämään alkuvaiheen koulutukseen päässeet maahanmuuttajat työ- ja koulutusorientoituneina ja estämään passivoituminen. Osallistujien aktivointiaste olikin koko ajan korkea, n. 80 %. Tosin usein kävin niin, että koulutuksista ei tiedetty tarpeeksi ajoissa, jolloin niitä ei voitu markkinoida. Tästä seurasi, että projektin keskeisin idea eli rakennettava ja ylläpidettävä työmarkkinapolku oli vaarassa katketa ja monen kohdalla integraatioaika pidentyä. Sen vuoksi Mantan asiakaskuntaa yritettiinkin tehokkaasti markkinoida suoraan yrityksiin, vaikka ammatilliset ja kielelliset valmiudet olivat vielä heikot. Sitä, onko integraatioaika lyhentynyt, on ilman tutkimusta vaikea mitata. Onnistumisia saavutettiin erityisesti rakennus- ja metalliteollisuudessa sekä elektroniikka-alan kokoonpanotöissä. Syitä tähän on varmasti monia. Kyseisillä aloilla on ollut työvoimapulaa, ja toisaalta aloille on varsin matala kynnys työllistyä etenkin hakijoilla, joilla on työkokemusta omasta kotimaastaan. Työllistäminen tehtiin käytännössä räätälintyönä neuvottelemalla työnantajien kanssa asiasta puhelimitse. Projektin tavoitteena ollut maahanmuuttajien tietoisuuden lisääminen edunvalvonta-asioissa epäonnistui. Suurin osa projektin osallistujista työllistyi pieniin yrityksiin, joissa ei ollut luottamusmiestä. Tavoitteena oli myös tukea työnantajien valmiuksia maahanmuuttajien työhön perehdyttämisessä ja monikulttuurisen työyhteisön kehittämisessä. Projektikoordinaattoreilla ei kuitenkaan ollut tarpeeksi resursseja tukea maahanmuuttajien perehdyttämistä työpaikalla. Sen sijaan projektissa järjestettiin monikulttuurisuuskoulutusta työyhteisöille. Mantassa kehitettiin monin tavoin myös peruspalveluiden toimintaa ja tuotettiin materiaaleja virkailijoiden työn tueksi (uuden asiakkaan kirjaamisopas, virkailijan muistilista, työllistymis- ja ohjausprosessikuvaukset, työnantajille suunnatut vinkkilistat, maahanmuuttajille suunnatut linkkilistat Job Cafén internetsivuilla, verkkokurssin materiaali, monikulttuurisuuskoulutusmateriaalit). Lisäksi projektissa kehitettiin ja testattiin koulutusmalleja. Todettiin, että ammattisanastopainotteisille ja ammattialoihin tutustuttaville koulutuksille on tarvetta. Myös kotoutumiskoulutuksen uusi moduulimalli on selvä parannus entiseen verrattuna. Työtehtäväkohtainen suomen opetus osoittautui hyväksi keinoksi madaltaa työnantajien kynnystä ottaa maahanmuuttaja työhön. Opetus on kustannustehokasta, sillä sen avulla saadaan usein maahanmuuttaja työpaikalle, mutta työnantaja ei välttämättä tartukaan mahdollisuuteen saada suomen opetusta työpaikalle. Lyhyt suomen kielen täsmäopetus myös parantaa maahanmuuttajan edellytyksiä suoriutua työtehtävistä, jos kielitaito on vajavainen. Manta-projektin mahdollisuutta käyttää kannettavia tietokoneita ja päästä etäyhteyden kautta URA-järjestelmään tarjottiin yhteistyöoppilaitoksille siten, että joku projektikoordinaattoreista on oppilaitoksen tiloissa käytettävissä ns. etäpäivystäjänä. Vuonna 2007 etäpäivystystä laajennettiin maahanmuuttajia työllistäviin yhdistyksiin. Etäpäivystyksen todettiin olevan hyödyllistä kaikille osapuolille. Etäpäivystyksen ansiosta asiakkaiden ei tarvitse lähteä käymään työvoimatoimistossa asti pienten asioiden takia. Lisäksi opettajat hoitavat etävastaanotolla asioita, esimerkiksi keskustellaan kurssien aloittamisista, vaihtamisista ja kurssien täydennystarpeista. Kurssien päättyessä etävastaanotolla on otettu vastaan työttömäksi ilmoittautumisia. Lisäksi etäpäivystyksen avulla on parannettu ja vähennetty koulutuksiin liittyvää byrokratiaa työvoimatoimiston ja kouluttajien välillä. Päivystystä on hyödynnetty myös yhteydenpitoon oppilaitoksen opettajien kanssa. Yhteistyö oppilaitoksen kanssa on tiivistynyt ja sujuvoitunut. Kaiken kaikkeaan etäpäivystys on helppo tapa pitää hyviä suhteita yhteistyökumppaneihin ja saada oikeaa tietoa kulkemaan molempiin suuntiin. Sen avulla pystytään tehostamaan toimenpiteiden painoarvoa ja edistämään hakijoiden suunnitelmallisuutta ja itseohjautuvuutta. Se on myös kustannustehokas tapa tehdä ohjausta ja se vähentää toimiston asiakasmäärästä syntyvää painetta. Projektissa tehtiin paljon yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa, ja etenkin etäpäivystyksen ansioista yhteistyö Kansainvälisten palveluiden ja kouluttajien ja yhdistysten välillä on tiivistynyt. Projekti teki paljon yhteistyötä myös Työnantajapalveluiden kanssa, ja myös tämä yhteistyö tulee jatkumaan.

Loppuraportin allekirjoittaja ja päiväys

Veli-Matti Vesterinen 11.6.2008