ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI
Taustatiedot
Projektin nimi AcaFemica – On and Up by Internet
Yhteystiedot Adulta Oy, Wärtsilänkatu 61, 04400 Järvenpää, Mervi Ylitalo
Projektikoodi 970 740
Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä
mihin tarpeisiin tai teemoihin projekti vastaa, projektin yhteiskunnalliset tai taloudelliset taustatekijät, taustaselvitykset jne.
Taustaselvityksiä
Projektin kohderyhmänä olivat akateemiset, työttömät tai työllisyysuhan alla olevat naiset.
Kohderyhmän akateemiset alat on valittu 1997 Akavan tekemän tutkimuksen perusteella naisten sijoittumisesta akateemisille aloille työelämässä.
Lamavuosien aikana pitkälle koulutettujen työttömyys lisääntyi. Perinteisesti miehisillä akateemisilla aloilla naisten työllistymismahdollisuudet ovat olleet miehiä heikommat; esim. arkkitehdit, agronomit, diplomi-insinöörit, juristit, ekonomit ja kääntäjät. Näillä aloilla vielä vuonna 1997 oli havaittavissa pitkäkestoista taantumaa lamavuosilta.
Akavan ja työministeriön tutkimusten mukaan korkeasti koulutettujen naisten työllisyysnäkymät olivat huonot, jolloin heidän työllisyyden edistäminen nähtiin vakavana haasteena yhteiskunnalle ja koulutukselle. Vuonna 1997 helmikuun lopussa työministeriön tilaston mukaan Suomessa oli runsas 30 000 korkea-asteen tutkinnon suorittanutta työtöntä työnhakijaa, joista naisia oli 55 prosenttia. Kaikista työttömistä työnhakijoista (n. 422 300 henk.) naisia oli 46 prosenttia. Naisten työllisyys on nähty olevan sidoksissa julkisen sektorin mahdollisuuksiin työllistää. Akateemiset naiset ovat perinteisesti työllistyneet julkishallintoon; kuntien palveluksessa työskentelevistä joka toinen on ollut 1997 akavalainen nainen. Erityisesti korkeasti koulutettujen naisten työnsaannin vaikeutumiseen ovat vaikuttaneet kunnallistalouksien epävarmuus ja tästä johtuva kuntien varovaisuus perustaa uusia virkoja; näin Akavan tutkijan Ulla Aittan mukaan. (Lakimies-uutiset 1997, 7-8)
Helmikuussa 1997 TKK:n tekemän kyselyn mukaan naisarkkitehtien työttömyys oli 18 prosenttia, kun miesarkkitehdeillä työttömyysprosentti oli 9 %. Naisarkkitehtien työsuhteet olivat pitkälti määräaikaisia.
Valtiotieteen tohtori Seija Ilmakunnas väitöskirjassaan 1997 puhuu joustavien työaikamallien puolesta: merkittävä osa naisista lyhentäisi työaikaansa. Naisia jäi helposti kotiin lastenhoitoon kotihoidon tuella. Kuitenkin useamman vuoden työelämästä poisjäänti vaikutti heikentävästi työelämään paluuseen. Työnjakaminen, verkostot, ja yrittäjyys nousivatkin akateemisten naisten yhdeksi keskeiseksi vaihtoehdoksi työllistää itsensä.
AcaFemica-projektin tavoitteita ja tuotoksia (kts. lisää projektin tulokset):
AcaFemica-projektissa on tarjottu akateemisille naisille mahdollisuuksia työllistyä ja työllistää itsensä itsenäisinä ammatinharjoittajina. Työllistymismalleja on lähdetty kehittämään hyödyntämällä etätyön tarjoamia mahdollisuuksia internetissä. Akateemisten naisten resurssien käyttöönottoa on tuettu kehittämällä internetissä toimiva asiantuntijaverkosto www.acafemica.adulta.fi/verkosto , jossa eri alojen asiantuntijanaiset tarjoavat itsenäisesti ja yhteistyössä asiantuntijapalveluita yrityksille ja yksityishenkilöille. Naistukiverkostoja on syntynyt myös mentorointiprosessin www.acafemica.adulta.fi/mentorointi kautta muihin naisyrittäjiin ja ne ovat näin olleet tukemassa AcaFemica-naisten oman yrittäjyyden etenemistä. Eri elämäntilanteissa ja vaiheissa olleet naiset halusivat löytää omia henkilökohtaisia vahvuuksiaan.
Hakeutuminen:
AcaFemica-projektissa toteutettuun koulutukseen hakeutui naisia sellaisilta akateemisilta aloilta, joissa erityisesti naisten työllistyminen on ollut huonoa viime vuosina, esimerkkinä arkkitehdit. Hakijoina oli myös yritysten konkurssin yhteydessä työttömäksi jääneitä naisia ja toisaalta pienten lasten äitejä, jotka halusivat yhdistää työn ja kodin ja pysyä kotona lasten ulottuvissa samalla työskennellen etäyhteyksien avulla. Yrittäjyys on noussut projektiin hakeutuneilla naisilla yhdeksi tarkasteltavaksi vaihtoehdoksi. –Projektin tavoitteena ei ollut ainoastaan naisten yritystoiminnan aloittaminen, vaan myös oman osaamisen selkiyttäminen, oman markkina-arvoin tunnistaminen ja markkinointi työmarkkinoille. Onnistuneeksi tulokseksi katsomme siis myös sen, kun koulutukseen osallistunut onnistui jo koulutuksen kuluessa tai sen jälkeen työllistämään itsensä toisen työnantajan palveluksessa.
Yhteistyö
Kansallinen yhteistyö on rakentunut naisyrittäjäjärjestöjen välillä tiiviiksi. Naisyrittäjyyttä tukevan projektin suunnittelussa käännyttiin eri naisjärjestöjen puoleen:
Naisyrittäjyyskeskus, Yrittäjänaisten Keskusliitto, Naisjärjestöjen Keskusliitto, ARCHITECTA ry, Naisagronomit, Tekniikan akateemiset, Naisjuristit, Naisekonomit ja SAFA. Sidosryhmiä pyrittiin tiedottamaan projektin kulusta myös projektin edetessä. Naisyrittäjyyskeskus ry on toteuttanut Yrittäjyys-osiot koulutuksessa. Naisyrittäjyyskeskus on myös ollut mukana projektin johtoryhmässä toteuttamassa projektin etenemisen ja tulosten seurantaa. Yksittäiset naisyrittäjät, mm. projektin mentorointiprosessissa mukana olleet naisyrittäjät ovat olleet arvokkaita yhteistyökumppaneita. Yhteistyö yrittäjän ja työyhteisökouluttajan, tj Tuulikki Juuselan, Womco Ltd., kanssa on ollut ensi arvoisen tärkeää projektin toteutuksessa.
Osuuskuntayrittäminen oli puheenaiheena koulutuksessa useaan otteeseen jokaisella ryhmällä. Koulutuksen yhteydessä järjestettiin tiedotustilaisuuksia osuuskuntayrittämisestä. Tiedottajina olivat Helsingin yliopiston osuustoimintainstituutista Jari Karjalainen ja Raija Sahri, Pellervo-seurasta projektipäällikkö Hanna-Leena Asunta ja Taitoverkko OK:sta tj Tuija Hamnell.
Projektin alkuvaiheessa projektisuunnitelmaa ja koulutukseen osallistuvaa kohderyhmää tarkennettaessa yhteistyötä tehtiin järvenpääläisen osuuskunnan Taitoverkko OK:n ja Keravalla toimivan Yrityshautomo Forumin kanssa. Myöhemmin kurssien toteutusvaiheessa osallistujanaiset vierailivat useaan otteeseen niin Taitoverkossa kuin yrityshautomo Forumissa esittäytymässä ja keskustelemassa yhteistyöstä. Forumin tietoverkkopalveluja hyödynnettiin alueen yrittäjien rekistereihin tutustuttaessa.
Kansainvälinen yhteistyö toteutui etäyhteyksien hyödyntämisen osalta teknisesti, mutta käytännössä kohderyhmien kontaktit jäivät vähäisiksi. Kansainvälisen yhteistyö rakentui seuraavasti:
KV-yhteistyössä valmistettiin koko projektityöstä CD. Lisäksi Internetiin luotiin kv-projektien yhteinen kotisivu www.oui-now.org. Sivujen ylläpitäjäksi nimettiin Itävallan partneri, joka kuitenkin oman projektinsa päätyttyä on poistanut sivut internetistä ilmoittamatta siitä muille partnereille.
Koulutusmateriaalien ja moduulien vaihto partnerien kesken oli vaikeaa mm. kielikysymysten takia: suomen kielinen materiaali ei ollut avuksi muille partnereille. Kuitenkin erityisesti kielten opetuksessa asiantuntijavaihtoa toteutettiin internetin kautta. Mylaun opiskelija kävi lävitse Adultan luomia ranskan kielen moduulia LearningSpacen kautta ja kouluttaja Kati Valtonen antoi opiskelijalle palautteen.
Opiskelijaryhmät kokoontuivat videoneuvotteluyhteyksin. Videoneuvotteluissa käsiteltiin naisten asemaa kussakin maassa sekä heidän mahdollisuuksiaan työllistyä ja/tai ryhtyä yrittäjiksi.
OUI-sivuilla projektikoulutukseen ja videoneuvotteluihin osallistuneet naiset eri maista pitivät yhteyttä toisiinsa ja jatkoivat keskustelua kansallisista eroista ja mahdollisuuksista naisena ja naisyrittäjänä. Tämä keskustelu ja ajatustenvaihto jäi kuitenkin melko vähäiseksi. Syynä tähän on on erityisesti se, että partneriprojektien kohderyhmät erosivat toisistaan huomattavasti niin koulutustason, tavoitteiden kuin aikataulujenkin osalta. Kohderyhmillä oli vaikea löytää yhteisiä intressejä. Projekteihin osallistuneet naiset huomasivat kuitenkin, että naisten ongelmat taustasta tai tavoitteista riippumatta ovat saman suuntaiset maasta riippumatta.
AcaFemica-ryhmät tekivät kukin yhden vierailun yhteen partnerimaahan: Itävaltaan, Saksaan ja Englantiin. Viisipäiväisen vierailun aikana tutustuttiin paikallisiin pienyrityksiin ja niiden toimintaan sekä neuvoteltiin mahdollisesta yhteistyöstä. AcaFemica-ryhmät tapasivat partnerimaiden naisryhmiä. Näissä tapaamisissa ja keskusteluissa vaihdettiin näkemyksiä yrittäjyydestä ja naisen asemasta omassa maassa. – Kaikki AcaFemicaan osallistuneet naiset eivät kuitenkaan pystyneet osallistumaan tutustumismatkoille mm. lastenhoito-ongelmien takia.
Projektin toimintamalli ja eri tahojen yhteistyö
osallistujien ja yritysten valinta
Projektin toteutuksessa ensimmäinen puoli vuotta käytettiin koulutuksen suunnitteluun ja materiaalien luomiseen verkkoon.
Kansainvälisessä yhteistyössä tarkistettiin mahdollisten yhteisten koulutusosioiden jakaminen yhteiseen käyttöön internetissä. Kv-yhteistyössä internetiin rakennettiin yhteinen OUI-kotisivu, jossa esitellään jokainen projekti. Lisäksi OUI-sivulle luotiin kaikkien projektien opiskelijoiden käyttöön Discussion Board, jossa eri maiden opiskelijat vaihtoivat kokemuksiaan ja näkökulmiaan liittyen kansallisiin kysymyksiin ja projekteihin.
AcaFemica-projektissa toteutettiin koulutus itsenäisen ammatinharjoittamisen aloittamiseksi kolmelle eri ryhmälle. Koulutuksessa hyödynnettiin LearningSpace-etäopiskelualustaa, jossa opiskelijat suorittivat oppimateriaalin siihen liitettyine linkkeineen. Arviointi tapahtui osittain LearningSpacessa. LearningSpace tarjosi myös mahdollisuuden on line –keskustelulle. Tätä mahdollisuutta käytettiinkin paljon. Projektin aikana LearningSpacen käyttöä etäopetuksessa kehitettiin. Etäopetuksessa tulee jatkossakin erityisesti huomioida internet-ohjelman tarjoamien interaktiivisten menetelmien hyödyntäminen ja materiaalien yhteneväisyys tehtävien, palautteen ja arvioinnin osalta.
Koulutus
Koulutukseen osallistui yhteensä 59 naista. Valinnat tehtiin kirjallisten hakemusten sekä valintahaastattelun avulla. Kolmannen ryhmän valinnassa käytettiin myös valintatestinä Thomas-analyysia.
Valintatilanteessa kiinnitettiin huomiota hakijan motivaatioon osallistua koulutukseen, tavoitteisiin aloittaa yritystoiminta ja yhteistyötaitoihin. Myöhemmin lähtökohtia koulutukseen osallistumiselle tarkennettiin, ja näin kolmanteen ryhmään valittiin vain naisia, joilla yritystoiminnan aloittaminen oli selkeä henkilökohtainen tavoite ja liikeidea oli jo alustavasti olemassa.
Ensimmäiset kaksi kurssia kestivät 10 kuukautta. Kymmenen kuukauden mittaiseen koulutukseen sisältyi tiivis koulutusjakso (16 ov) ja ns. verkostoitumis- eli työjakso (24 ov). Koulutusjakso sisälsi etä- ja lähiopetusta oman osaamisen markkinoinnissa, yrittäjyydessä, verotuksessa, kv-markkinoinnissa, kansainvälistymis- ja kulttuuritietoudessa, kielissä ja taloushallinnossa. Verkostoitumisjakson aikana ensimmäisen kurssin opiskelijat keskittyivät oman liikeideansa tuotteistamiseen, ja ryhmä yhdessä käytti paljon yhteistä aikaa yhteisen markkinoinnin suunnitteluun ja toteutukseen. Verkostoitumisjakson aikana ryhmän jäsenet vierailivat mm. Yrittäjät –yhdistysten kokouksissa, messuilla ja yrityksissä esittelemässä AcaFemica-verkostoa VerkonVoima www.acafemica.adulta.fi/verkosto ja omia asiantuntijapalveluitaan. Näiden vierailujen ja esittäytymisten myötä verkosto sai toimeksiantoja, joista osa on johtanut pitkäkestoiseen, edelleen jatkuvaan yhteistyöhön.
Koulutuksen aikana verkosto sopi keskenään pelisäännöistä, joilla verkosto toimii. Pelisäännöt tukivat yhteistyötä ja mahdollistivat sen jatkuvuuden. Koulutuksen jälkeen, VerkonVoima-verkoston toiminnan jatkuessa, pelisäännöt ovat edelleen alkuperäisten jäsenten muistissa ohjaamassa yhteistoimintaa. Uusia pelisääntöjä ei ole kirjattu, vaikka verkostoon on liittynyt uusia asiantuntijapalveluja markkinoivia ja tarjoavia yrittäjiä. Päätökset verkostossa tehdään perustajajäsenten keskuudessa, kunnes toiminta laajenee niin, että uudet, tarkemmat pelisäännöt tulevat tarpeellisiksi. Jäsenistä pidetään sähköpostilistaa, jota päivitetään tarpeen mukaan.
VerkonVoima –verkosto hallinnoi tällä hetkellä itse VerkonVoiman kotisivuja; verkoston oma osoite on www.kolumbus.fi/matti.takkunen/.
Toisen kurssin osalta tulokset jäivät vähäisiksi. Ryhmän sisäiset ristiriidat, myös kouluttajaa kohtaan, vaikeuttivat yhteistyötä. Ongelmat etenivät asiakasvalitukseen asti. Asiakasvalitus käsiteltiin projektin toteuttajan ja rahoittajan toimesta. Asiakasvalituskäsittelyn myötä kurssin toteutukseen ja prosessin ohjaukseen kiinnitettiin erityistä huomiota suunniteltaessa kolmatta kurssia.
Osa ryhmään kuuluneista naisista osallistui vielä projektin loppuun asti aktiivisesti projektin järjestämiin verkostoitumistilaisuuksiin saaden samalla uusia kontakteja. AcaFemica-koulutus ja prosessi antoivat uusia ulottuvuuksia ja näkökulmia. Projekti koettiin avartavana ja itsetuntemusta lisäävänä sekä suvaitsevaisuutta edistävänä kokonaisuutena. Palautteiden mukaan prosessilla on ollut vaikutusta heidän ratkaisuihinsa.
Kolmannen kurssin suunnittelussa ja toteutuksessa huomioitiin kahdessa ensimmäisessä koulutuksessa esiintyneet epäkohdat ja osallistujilta saadut palautteet. Kolmas kurssi toteutettiin vain kuuden kuukauden mittaisena (25 ov) 20.3.-15.9.2000. Kolmas kurssi tiivistettiin lyhyemmäksi aikataulullisista syistä projektin päättyessä syyskuussa 2000. Näin ollen itse verkostoitumisjakso jäi pois, ja koko kuuden kuukauden ajalle mitoitettuun koulutukseen lisättiin moduulit ja tutorointi markkinoinnista ja tuotteistamisesta. Kuuden kuukauden koulutuksen aikana opiskelijat keskittyivät liikeideansa kehittämiseen, markkinointisuunnitelman luomiseen sekä tuotteistamiseen.
Kolmannen ryhmän osallistujat tutustuivat toisiinsa aktivoivan ryhmäytymisprosessin avulla. Ryhmäytymisen ohjaajana toimi kouluttaja Annukka Kotka, Luova Tila Ky. Ryhmäytyminen edesauttoi ryhmän jäsenten keskinäistä tukea ja tuotteiden ideointia.
Koulutukseen liittyneet moduulit ja kouluttajat, ohjaajat:
Vierailuluennot:
Arja Vuorela, Adulta Oy – myynti- ja esiintymiskoulutus
Roman Schatz Oy, Media & More – saksalainen työ- ja tapakulttuuri
Kurt Linderoos, Takapiru Oy – Internetin hyödyntäminen markkinoinnissa
Lauri Mannermaa, Fotosynteesi Oy – visuaaliset mielikuvat
Koulutuksen aikana kaikkiin ryhmiin osallistuneet naiset pitivät yllä oppimispäiväkirjaa, josta raportoitiin projektille kerran kuukaudessa. Tämän oppimispäiväkirjan tarkoitus oli auttaa opiskelijaa tarkastelemaan omaa prosessiaan ja sen etenemistä, sekä tuoda koulutuksen toteuttajalle esiin näkökantoja kehittämistarpeista ja toteutuksen painopisteistä.
Mentorointi
Mentorointiprosessi www.acafemica.adulta.fi/mentorointi rakennettiin kaikkien kolmen kurssin koulutuksen oheen tukemaan oman osaamisen tunnistamista sekä yrittäjyyttään suunnittelua, yrityksen perustamista ja yritystoiminnan aloittamista. Mentoreiksi valittiin kokeneita ja menestyviä naisyrittäjiä ja/tai yritysten naisjohtajia. Mentorit valittiin haastattelun ja kirjallisen kyselyn perusteella. Mentor-aktor –parit valittiin haastattelujen ja kirjallisten kyselyjen perusteella. Parivalinnassa tarkasteltiin erityisesti toimialojen vastaavuutta, koulutustaustaa ja erityisesti persoonallisuuksien yhteensopivuutta.
Mentor-aktor -parit tekivät tiivistä yhteistyötä keskenään aktorin osaamisen ja liikeidean työstämiseksi. Mentorointiprosessiin liittyen mentoreille ja aktoreille järjestettiin kurssin puitteissa myös yhteisiä tilaisuuksia, luentoja ja yritysvierailuja verkostoitumisen nimissä. Nämä tapaamiset osoittautuivat hedelmällisiksi yhteistyön luomisen, avoimen keskustelun ja ideoiden jakamisen foorumeiksi. Nämä verkostoitumistilaisuudet auttoivat myös mentoreita tutustumaan keskenään ja rakentamaan yhteistyötä.
Seuraavassa yhden mentorimme, Irma Meretniemen, BDM Oy, kokemuksia AcaFemican mentorointiprosessista, päivätty 14.5.2000:
Omakohtaisia kokemuksia mentorina toimimisesta
Huhtikuussa 1998 Mervi Ylitalo soitti ja kysyi, voisiko hän tulla kertomaan AcaFemica - On and Up by Internet –projektista ja keskustelemaan kanssani mahdollisesta osuudestani ko. projektissa mentorina. Tapasimme aurinkoisen tiistaina toimistossani ja Mervin selostus projektista ja sen kunnianhimoisista tavoitteista oli niin mielenkiintoinen, että suostuin, vaikka sillä hetkellä kalenterini kannalta suostuminen olikin hulluutta. Toisaalta projekti alkaisi vasta syyspuolella, joten siihen oli mahdollisuus vielä varautua.
Minulla itselläni oli ollut mentori, jonka merkitys tavoitteiden selkeyttäjänä oli ollut hyvinkin merkityksellinen. Omakohtaisen kokemuksen kautta tiesin, kuinka vaikeata on löytää aloittavana yrittäjänä keskustelukumppania, joka olisi valmis kuuntelemaan, paneutumaan ongelmien ruotimiseen, sparramaan ja kannustamaan "notkopaikoissa" ja jolla olisi hyvää peruskokemusta ja –osaamista yrityksen vetämisestä ja yrittäjyydestä.
Kolmas syy miksi suostuin mentoriksi oli, että omassa työssäni, asiantuntijatehtävissä, olin saanut runsaasti kokemusta siitä, kuinka avoimella ja kuuntelevalla keskustelulla, uusien näkökulmien avaamisella ja vaihtoehtojen kehittelyllä yhdessä voi auttaa kanssakulkijoita omien voimavarojensa ja uuden elämänpolun löytämisessä.
Minulla on nyt menossa kolmas mentorointi AcaFemica –projektissa. Mitä kokemuksia olen tähän mennessä saanut? Ensiksikin sen, että aktorin kanssa syntyy hämmästyttävän nopeasti hyvä, avoin vuorovaikutussuhde. Se voi johtua tietysti siitäkin, että olemme olleet samaa sukupuolta. Meillä on näin ollen samantapaisia elämänkokemuksia ja pystymme helposti ymmärtämään toistemme ajattelutapaa.
Olen oppinut jotakin lisää ihmisten välisistä suhteista. On kai niin, että omista asioista on sittenkin helpompi puhua avoimesti vieraan ihmisen kanssa, kuin tuttavan tai ystävänkään. On mahdollisuus ottaa esille asioita, joita esim. hienotunteisuussyistä ei voisi käsitellä perhepiirissä. Usein näyttää käyvän niin, että kun toinen puolisoista alkaa etsiä uutta pontta, eteenpäinmenoa tai suuntaa työssään ja elämässään ja voi olla hyvinkin onnellisen innostunut, niin toinen puoliso saattaa tuntea itsensä syrjään jääväksi ja ulkopuoliseksi. "Mustasukkaisen" on vaikea toimia tilanteen objektiivisena arvioijana ja tukihenkilönä.
Mentorin asema antaa tilaisuuden asioiden ja tilanteiden tarkasteluun kohtuullisen tunnevapaasti. Voi nähdä selkeästi aktorin voimavarojen ja tavoitteiden välisen tasapainon, perusenergisyyden ja tahtotilan. Tämä kaikki empaattisesti. Samoin havaitsee ehkä monipuolisemmin ympäristön aktorille tarjoamia mahdollisuuksia, koska mentorin ja aktorin kokemusmaailmassa on kuitenkin riittävästi eroja. Se, että mentorin ja aktorin suhde saattaa kehittyä prosessin kuluessa hyväksi ystävyydeksi ei haittaa, koska suhteen alkuvaiheessa on opittu ja totuttu avoimeen vuorovaikutukseen ja mentorin tapaan asioiden tarkasteluun ulkopuolisen silmin, tehtävänsä mukaisesti.
Kaikki aktorini ovat olleet persoonallisuudeltaan hyvin erilaisia ja heillä on ollut myös erilaiset tavoitteet ja toimintatavat. Jos joskus olisinkin uskonut, että on vain yksi oikea tapa toimia kussakin tilanteessa tai että olisi olemassa ylipäänsä vain yksi oikea tapa ajatella, niin mentorointiprosessit ovat tällaiset harhaluulot lopullisesti karistaneet. Tavoitteeseen voi päästä niin kovin monella tavalla. Tärkeintä on auttaa aktoria löytämään menettely, joka sopii juuri hänelle. Silloin toiminnassa on voimaa, energiaa, tahtoa ja itsekuria tarvittava määrä. On ajanhaaskausta yrittää saada joku toimimaan vastoin itselleen parhainten luontuvaa tapaa.
Mentorointi Aca-Femica-projektissa on antanut tilaisuuden tutustua mielenkiintoisiin ja osaaviin ihmisiin. Joidenkin kanssa on löytynyt aitoa synergiaa ja mahdollisuus verkottua konkreettisen toiminnan tasolla. Toisten kanssa on ollut tilaisuus tietojen vaihtoon ja siten molempien osapuolten tietämyksen kasvattamiseen. Kovin antoisaa on ollut päätyä syvällisiin keskusteluihin mukana olevien kanssa kiinnostavista ja ajankohtaisista kysymyksistä.
Mentorointi on myös mentorin oppimisprosessi. Joutuu ehkä ottamaan selvää asioista, joihin ei ole ennen törmännyt, selvittämään tiedonlähteitä, joista aktorille olisi hyötyä, pohtimaan realistisia ja kuitenkin luovia ratkaisuja ongelmiin. Kaiken kaikkiaan on mahdollisuus harjaannuttaa ajatteluaan. Lisäksi prosessin aikana oppii melkoisesti uusia asioita itsestään ja saa tilaisuuden kasvaa avoimuuteen, kumppanuuteen, pyyteettömyyteenkin. Parhaimmillaan aktori ja mentori käyvät prosessin läpi tasa-vertaisina yhdessä kasvaen. On ollut ilo ja kunnia oppia mentorina niin kovin lahjakkailta ja päteviltä naisilta.
Irma Meretniemi
BDM Oy
AcaFemica ja sen mentorointiprosessi kiinnostivat myös muita kouluttajia. AcaFemica-projekti kutsuttiin mm. Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen ja Tampereen ammattikorkeakoulun järjestämiin koulutustilaisuuksiin kertomaan mentoroinnista. AcaFemican mentorointiprosessi esitettiin yhtenä casena Helsingin yliopiston aikuiskoulutuskeskuksen kolme kertaa järjestämässä Mentorointi – avain henkilöstön ja työorganisaation laadukkaaseen kehittämiseen –koulutuksessa.
AcaFemican mentorointiprosessi esitellään myös yhtenä toteutuneena casena 28.9.2000 julkaistavassa mentorointia käsittelevässä kirjassa Mentoroinnin monet kasvot, Yrityskirjat Oy.
Verkostoituminen
Projektin yksi keskeisistä tavoitteista oli verkostoitumisen tukeminen. Verkostoitumisen asiantuntijana projektissa toimi tj Tuulikki Juusela Womco Oy:stä. Laajan teoriamateriaalin ja mentorointiprosessiin liittyneiden yhteistilaisuuksien ohella verkostoituminen vaatii edelleen aikaa ja yhteisiä intressejä yhteistyön aloittamiseksi. Laajassa verkostossa on myös tarpeen luoda yhteiset pelisäännöt. AcaFemica-projektiin osallistuneet tutustuivat verkostoitumisen lähtökohtiin; verkostoitumisprosessi on vähittäinen, pitkän aikavälin prosessi ja vaatii konkreettista, pitkäkestoista työtä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi, joten AcaFemican verkostoituminen jatkuu ja elää myös projektin päättymisen jälkeen. Verkostoja syntyy, kun tarve ja hyöty kohtaavat.
Projektin viimeisen vuoden aikana vuonna 2000 on projektin, verkottumisen ja naisyrittäjyyden tuloksia levitetty ja kehittämistarpeita valotettu naisverkostoseminaareissa, joita järjestettiin projektin puitteissa kolme. Seminaarit olivat suosittuja, mikä osoittaa sen, että käsitellyt teemat – Yrittäjyys – mahdollisuus ja elinehto, Yrittäjyydessä on mahdollisuus ja Yrittäjän voimavarojen lähteet – ovat olleet erittäin ajankohtaisia ja koskettavia. Luennoitsijoina seminaareissa on ollut naisyrittäjyyden asiantuntijoita, niin viranomaisia kuin yrittäjiä.
AcaFemica-projektista ja sen tuloksista on tiedotettu laajasti lehdistössä. Osallistujien osaaminen ja kokemukset, asiantuntijaverkosto ja seminaarit ovat kiinnostaneet lehdistöä. Kts. tiedottaminen.
työnjako ja vastuukysymyksien toimivuus
Projektista vastasi projektipäällikkö Mervi Ylitalo, FM. Projektipäällikkö vastasi projektihallinnosta ja koordinoi koulutuksen suunnittelua ja toteutusta. Eri moduulien kouluttajat valittiin tarjousmenettelyllä. Kouluttajat suunnittelivat ja valmistivat koulutusmateriaalinsa itse.
Resurssien vajavuudesta johtuen toisen kurssin aikana kurssille nimettiin erikseen kurssin vastuuopettajaksi Kati Valtonen, FM, jonka tehtävä oli huolehtia kaikista kurssirutiineista. Projektin tietotekniikkayhteyksistä ja etäopiskelualustan käytöstä vastasi Seppo Telinkangas, HuK.
Projektin suunnittelua ja kehittämistä varten perustettiin projektiryhmä. Projektiryhmä koottiin projektin toteuttajaorganisaation piiristä. Projektiryhmään nimettiin neljä kouluttajaa. Projektiryhmän rakenne muuttui kuitenkin projektin kuluessa. Projektiryhmän sitouttaminen pitkäjänteiseen, paneutuneeseen työhön ei onnistunut resurssien riittämättömyydestä johtuen.
Projektin toteutuksen seurannasta vastasi johtoryhmä. Johtoryhmään kuului Adultan kv-asioiden projektipäällikkö, projektia toteuttaneen osaston osastonjohtaja, projektipäällikkö ja kurssin vastuuopettaja sekä Naisyrittäjyyskeskuksen toimitusjohtaja Ritva Nyberg. Johtoryhmä kokoontui 3 kertaa vuodessa.
julkisuus ja tiedottaminen
AcaFemica-projekti on saanut näkyvyyttä messuilla ja lehdistössä kymmenissä artikkeleissa. Projektista ovat kirjoittaneet niin alueelliset sanomalehdet, aikuiskoulutusjulkaisut, mm. AIKU-Forum 09/2000, kuin naisyrittäjälehdet, mm. Yrittäjänainen –lehti 09/2000. AcaFemica-projektiin osallistuneet naiset ovat myös itse kirjoittaneet lehtiartikkeleita omista asiantuntijatuotteistaan, verkostostaan ja vierailuistaan partneriprojekteissa. Osallistujat vierailivat alueellisten Yrittäjät ry:iden kokouksissa esittelemässä asiantuntijaverkostoaan. Nämä vierailut ja suoramarkkinointi tuottivat toimeksiantoja naisille. Asiantuntijaverkoston palveluita ensimmäinen ryhmä kävi esittelemässä myös MTV 3:n Pertti Salovaaran vetämässä valtakunnallisessa työnvälitysohjelmassa Avoimia työpaikkoja keväällä 1998.
AcaFemican mentorointiprosessi on myös saanut tilaa lehdistössä, julkaisuissa ja työyhteisöjen koulutustilaisuuksissa. Ensimmäisen ja toisen kurssin mentorointiprosessin aikana mentoreista ja aktoreista koottiin AcaFemica-matrikkeli asiakkaitten ja yhteistyökumppaneiden käyttöön.
AcaFemica ja naisyrittäjyys on näkynyt myös projektin järjestämien seminaarien kautta. Seminaarit olivat suosittuja, mikä osoittaa sen, että käsitellyt teemat – Yrittäjyys – mahdollisuus ja elinehto, Yrittäjyydessä on mahdollisuus ja Yrittäjän voimavarojen lähteet – ovat olleet erittäin ajankohtaisia ja koskettavia. Luennoitsijoina seminaareissa on ollut naisyrittäjyyden asiantuntijoita, niin viranomaisia kuin yrittäjiä. Seminaarit ovat ylittäneet radion Ylen Aikaisen uutiskynnyksen kahdesti.
AcaFemica-projekti kutsuttiin mm. Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen ja Tampereen ammattikorkeakoulun järjestämiin koulutustilaisuuksiin kertomaan mentoroinnista. AcaFemican mentorointiprosessi esitettiin yhtenä casena Helsingin yliopiston aikuiskoulutuskeskuksen kolme kertaa järjestämässä Mentorointi – avain henkilöstön ja työorganisaation laadukkaaseen kehittämiseen –koulutuksessa.
AcaFemican mentorointiprosessi esitellään myös yhtenä toteutuneena casena 28.9.2000 julkaistavassa mentorointia käsittelevässä kirjassa Mentoroinnin monet kasvot, Yrityskirjat Oy.
Projektin yhteys muihin hankkeisiin (verkottuminen, yhteistyö)
AcaFemica-projekti on osallistunut kahteen valtakunnalliseen yhteistyöprojektiin: Työelämäkynnysten ylittäminen – ESR-projektien hyvät käytännöt, Stakes 1999; Kansallinen teematyöskentely Naiset työelämässä – miten tasa-arvo toteutuu?, Taloudellinen Tiedotustoimisto 1999.
Verkottuminen ja yhteistyö muihin NOW-hankkeisiin on ollut vähäistä, muutamista aloitteista huolimatta. Syynä tähän varmastikin on kaikkien projektien vaatima valtava työmäärä ja painiskelu uusien haasteellisten asioiden kanssa. NOW-tapaamisia oli vuonna 1998 vielä säännöllisesti, mutta ohjelmakauden loppuvaiheessa tapaamisia ei enää järjestetty. Viimeinen NOW-tilaisuus järjestettiin Länsi-Pirkanmaan aikuiskoulutuskeskuksten toimesta 20.9.2000 Satakuntatalossa, Helsingissä. Tilaisuus oli kiinnostava paneelikeskusteluineen.
AcaFemica-projekti on herättänyt kiinnostusta uusien projektien suunnittelussa. Ylä-Savon ammattiopisto otti yhteyttä suositusten ja AcaFemican kotisivuilla tarjotun tiedon perusteella projektiin sen suunnitellessa uutta EQUAL-yhteisöaloiteprojektia Women in Information Networks, WIIN. Adulta Oy on lähtenytkin mukaan projektiyhteistyöhön yhden alaprojektin suunnittelijana ja toteuttajana.
Tulokset ja hyödynnettävyys
Kokonaisuudessa voidaan sanoa, että projekti onnistui kohtalaisen hyvin. Projektisuunnittelussa vähemmälle huomiolle jääneistä seikoista johtuneet myöhemmät ongelmat, ensimmäisten kahden kurssin epäkohdat- puutteet ja osallistujien palautteet otettiin huomioon kolmannen kurssin toteutuksessa. Näin kolmas kurssi onnistui tavoitteiden mukaisesti; osallistujien palautteet ylittivät tavoiterajan 4: kokonaiskeskiarvo 4,10 (asteikolla 1 – 5).
Projektin tuloksista ensi sijainen on koulutukseen osallistuneiden naisten tietoisuuden lisääntyminen omasta osaamisestaan ja omasta markkina-arvostaan. Eri elämäntilanteissa olevat naiset saivat mahdollisuuden pohdiskella osaamistaan, tavoitteitaan ja ratkaisujaan oman uransa edistämiseksi. Naisten itsetunto kasvoi, määrätietoisuus ja jämäkkyys päätöksenteossa lisääntyi. Tavoitteiden saavuttamisen edellytykset ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi selkenivät. Kurssi innoitti ja ohjasi osallistujia itseanalyysiin ja oman osaamisen kartoittamiseen. Mahdollisuus peilata omia ajatuksia ja suunnitelmia toisten osallistujien kanssa koettiin arvokkaaksi ja tärkeäksi koulutuksen anniksi. Naiset saivat koulutuksen aikana uudenlaista itseluottamusta ja jämäkkyyttä, josta he kokevat kiistatta olevan hyötyä jatkossa. Koulutuskokonaisuus asiantuntijoiden, mentoroinnin, verkostoitumisen ja keskinäisen yhteistyön kautta on myös lisännyt naisten suvaitsevaisuutta. AcaFemica-projekti on myös auttanut osallistujia näkemään yrittäjyyden vaateet ja realiteetit. Prosessi on auttanut osallistujia tunnistamaan piilevät kykynsä ja toisaalta menneisyyden haamut, jotka ovat estäneet oman osaamisen esilletuloa.
Yritystoiminta ei ole kaikkien asiantuntijanaisten kohdalla oikea henkilökohtainen ratkaisu. Tästä huolimatta naisten yrittäjyys ja yrittävyys kasvoi: koulutuksen aikana naiset saivat työkaluja markkinoida omaa osaamistaan ja ammattitaitoaan työnantajille. Suuntautuminen uudelle uralle, jossa keskeistä on oman asiantuntemuksen ja monipuolisen osaamisen hyödyntäminen, itsenäisyys ja vapaus sekä hyvä tasapaino työn ja elämän muiden tärkeiden asioiden (läheiset ihmissuhteet, perhe, ystävät, harrastukset) välillä on selkeänä lähivuosina toteutettavana suunnitelmana niillä naisilla, joille yrityksen perustaminen ei kuitenkaan ole vielä ajankohtaista. Suunnitelmissa on kuitenkin aloittaa yritystoiminta lähivuosina.
Koko projektiin osallistuneista 59 naisesta 13 on perustanut yrityksen tai toimii itsenäisenä ammatinharjoittajana. Viimeiseen, kolmanteen kurssiin osallistuneista 13:sta 6 on perustanut yrityksen. Koulutus on auttanut päätöksenteossa ja antanut näille itsenäisen ammatinharjoittamisen aloittaneille tarvittavan potkun yrityksen perustamiseen.
Koulutuksen aikana harjoitettu ryhmän keskinäinen yhteistyö ja verkottuminen ovat antaneet osallistujille myös hyvää valmennusta yrittäjyyteen ja luonut uskoa kykyihin yrittäjänä. Syntynyt yhteistyö, myös toimeksiantojen ja työtehtävien suhteen on jatkunut siitä huolimatta, onko perustanut yritystä vai ei.
Koulutus on innostanut naisia myös hakeutumaan jatkokoulutukseen.
Projektin ja kolmen erillisen kurssin toteutuksesta saatujen kokemusten ja oppien pohjalta syntyi koulutusmalli, jota voidaan käyttää yrittäjyyskoulutuksessa. Koulutusmallissa korostuu avoin, joustava eteneminen omien henkilökohtaisten lähtökohtien ja tavoitteiden mukaisesti. Eri alojen asiantuntijanaiset pystyivät koulutuksen aikana keskittymään niihin osa-alueisiin, joista he tarvitsivat lisätietoa ja lisäkoulutusta, ja jättämään vähemmälle huomiolle tutut osa-alueet. Työtunnit tulivat viimeistään oman liikeidean ja tuotteen työstämisessä täyteen. Tuotteistamisessa ja markkinoinnin suunnittelussa tutorointi on ollut yritystä perustavalle ajatuksia selkeyttävä apu.
Koulutusmallissa toteutettu mentorointi on olennaisen tärkeää urasuunnittelun kannalta. Mentoreiden antama tuki, kannustus ja rohkaisu ovat olleet mittaamattoman arvokasta apua yrittäjyyttä pohtiville osallistujille.
Eri asiantuntija-aloilta tulevista osallistujista koostuvan ryhmän, joilla sen lisäksi oli erilaiset tavoitteet, avoimen yhteistyön varmistamiseksi ryhmäytyminen heti kurssin alussa osoittautui onnistuneeksi ratkaisuksi. Ryhmäytymisprosessi auttoi osallistujia tutustumaan toisiinsa, toistensa taustoihin ja tavoitteisiin. Ryhmäytymisprosessi herkisti naiset myös kuuntelemaan ja tukemaan toisiaan, seisomaan toistensa rinnalla, ei kilpailuasetelmassa. Ilmapiiristä naisten kesken syntyi lämmin ja tukeva, joka antoi turvalliset puitteet käydä läpi ja selvittää itselle menneisyyttään.
Internetissä toimiva asiantuntijaverkosto Verkon Voima on hyvin konkreettinen, jo ensimmäisen kurssin aikana syntynyt tulos, jota on markkinoitu ja levitetty eri tilaisuuksissa koko projektin ajan. Lisäksi projektin aikana on syntynyt pienempiä yhteistyöverkostoja ja konkreettisia liikekumppanuuksia, niin osallistujien itsensä kuin myös heidän mentoreidensa kesken.
LearningSpace-etäopiskelualustan käyttö projektissa on antanut uusia malleja koulutukseen ja kehittänyt myös projektin toteuttajaorganisaation koulutustarjontaa ja materiaalien kehittämistä internetiin. Etäopetuksessa tulee jatkossakin erityisesti huomioida internet-ohjelman tarjoamien interaktiivisten menetelmien hyödyntäminen ja materiaalien yhteneväisyys tehtävien, palautteen ja arvioinnin osalta.
Hyvä yhteistyö kv-partnereiden kanssa jatkuu edelleen uusissa koulutusprojekteissa. Suunnitteilla on useita projektihakemuksia uudelle ohjelmakaudelle.
Projektin toteutuneet tulokset ja arvio tavoitteiden toteutumisesta
Kts. edellä projektin tulokset ja hyödynnettävyys
määrälliset ja laadulliset tulokset, erityisesti työllisyysvaikutukset, mitkä olivat projektin merkittävimmät vahvuustekijät
AcaFemica-projekti selvitti projektiin osallistuneiden työllisyystilanteen syyskuussa 2000 kirjallisen loppukyselyn ja puhelinhaastattelun avulla. Kyselyn ja haastattelun perusteella
projektissa mukana olleista 59 naisesta
Projektin merkittävimmät vahvuustekijät olivat osallistujien osallistaminen oman prosessinsa eteenpäin viemiseen, ryhmäytyminen koulutuksen alussa, mentorointi, verkostoitumisen malli ja asiantuntijakouluttajat.
Projektin innovatiiviset elementit
mitä uutta kehitettiin
Avoin koulutusmalli yrittäjyyskoulutukseen
Etäopiskeluohjelman, Learning Spacen käyttö ja menetelmät etäopetuksessa
Mentoroinnin mukaan tuominen ja hyödyntäminen koulutuksessa
Verkottumisen edellytykset
Ryhmäytymisen tärkeys koulutusprosessissa
mitä pysyvää saatiin aikaan ja kuka vastaa uudesta/pysyvästä toiminnasta projektin päättymisen jälkeen
Learning Spacen hyödyntäminen etäopetuksessa;
VerkonVoima-asiantuntijaverkosto www.kolumbus.fi/matti.takkunen/
Verkostoa ylläpitävät ja sen toiminnasta vastaavat verkoston jäsenet;
Mentoroinnin malli koulutuksessa;
uudet metodit ja sisällöt projektin toimeenpanossa, uudet yhteistyörakenteet jne.
Mitä voidaan siirtää/levittää muiden toimijoiden esim. pk-yritysten, oppilaitosten tai viranomaisten käyttöön
suunnitelmat tulosten hyödyntämiseksi
Mentorointi
Kehitetty koulutusmalli yrittäjyyskoulutukseen
Ongelmat ja suositukset
Projektin koulutuksessa syntyi vakavia ristiriitoja eräiden opiskelijoiden ja koulutuksen toteuttajan välille. Ristiriidat johtivat asiakasvalituskäsittelyyn rahoittajan ja koulutuksen toteuttajan kesken.
Isoissa ryhmissä vuorovaikutus ja viestintä epäonnistuessaan saattavat usein aiheuttaa ongelmia ja ristiriitoja. Ongelmien ratkaisu mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on luonnollisesti kaikkien edun mukaista. Keskustelut, neuvottelut ja kehittämistoimenpiteet ovat ensi sijaisia keinoja ongelmien selvittämiseen. Koulutuksen ja kaikkien osallistujien hyvinvoinnin ja etenemisen turvaamiseksi ratkaisut on kuitenkin tehtävä selkeästi. Jopa opiskelijan/opiskelijoiden koulutuksesta erottaminen saattaa tulla kyseeseen ongelmien selvittämiseksi. Erottaminen vaatii selkeät ja pätevät perustelut sekä asiantuntijalausunnon, ja on kivulias prosessi, mutta pidemmällä tähtäimellä se edesauttaa muiden ryhmän jäsenten tuloksekasta etenemistä koulutuksessa.
Projektin heikkoudet, ongelmat projektin toteutuksessa
Suositukset projektien toimeenpanon kehittämiseksi
Projektiryhmän resurssointi epäonnistui projektin suunnittelu- ja budjetointivaiheessa. Liian vähäiset resurssit projektin toteutuksessa rasittivat projektihenkilöstöä. Epäselvä resurssointi haittasi myös vastuukysymyksissä. Projektiin sisältyneen koulutuksen toteutukseen varatun budjetin osalta käytiin uusia neuvotteluja työvoimahallinnon kanssa.
Projektin suunnittelu, hallinnointi ja koordinointi edellyttää asianmukaisen koulutuksen ja perehdytyksen läpikäymistä sekä projektiryhmän sitoutumista yhteistyöhön.
Koulutuksessa käytettävien moduulien tuotteistuksen varmennus ja tarkistus on tärkeää jo projektin suunnittelu- ja aloitusvaiheessa. Tuotteistetut moduulit antavat enemmän mahdollisuuksia henkilökohtaisille opintosuunnitelmille.
Projektin tiedotus olisi vaatinut selkeämmän suunnitelman ja resurssoinnin, jotka olisi pitänyt määrittää jo projektisuunnitelmassa. Suunnitelman puuttuessa projektin tiedottaminen oli enemmänkin satunnaista.
Yhteistyö viranomaisten kanssa on toiminut kiitettävän hyvin ja epäselvyydet ja ongelmat on pystytty selvittämään avoimella keskustelulla ja yhteistyöllä.
Lisätietoja
Mervi Ylitalo
Koulutuspäällikkö
Adulta Oy
Postikatu 10
04400 Järvenpää
puh. 09- 27190363
fax. 09- 27190253
email: mervi.ylitalo@adulta.fi
Loppuraportin laatija ja pvm
Mervi Ylitalo, Adulta Oy
Projektipäälikkö
2.10.2000